Lit2Go

Sisäänrakennettu audiosoitin vaatii nykyaikaisen internetselaimen. Kannattaa vierailla osoitteessa Browse Happy ja päivittää internet-selaimesi jo tänään!

SCENE. Katu.

(Sisään astuvat CAPULET, PARIS ja palvelija)

CAPULET
Mutta Montague on yhtä lailla sidottu kuin minäkin,
Rangaistuksessa yhtä lailla; eikä se ole, luulisin,
ei ole vaikeaa,
miehille,
jotka ovat niin vanhoja kuin me,
pitämään rauhaa.

PARIS
Kunnianarvoisia olette te molemmat;
Ja sääli, että niin kauan elitte riidoissa.
Mutta nyt, herrani, mitä sanotte kanteeseeni?

KAPULETTI
Mutta sanon sen, minkä olen sanonut ennenkin:
Minun lapseni on vielä muukalainen maailmassa,
Ei hän ole nähnyt neljäntoista vuoden vaihtumista,
Kahdeksan kesää vielä kuihtukoon ylpeytensä,
Kunnes voimme pitää häntä kypsenä morsiameksi.

PARIS
Tytärtä nuoremmiksi on onnelliset äidit tehty.

KAPULETTI
Ja liian aikaisin naimisiin menevät niin varhain.
Maa on nielaissut kaikki toiveeni paitsi hänet,
Hän on maani toiveikas neito:
Mutta kosi häntä, lempeä Paris, hanki hänen sydämensä,
Minun tahtoni hänen suostumukseensa on vain osa;
Jos hän suostuu, valintamahdollisuuksiensa rajoissa,
on suostumukseni ja oikeudenmukainen ääneni.
Tänä iltana pidän vanhan tottuneen juhlan,
Johon olen kutsunut monta vierasta,
Sellaista, jota rakastan;
Ja sinä, joukossa,
Ensimmäinen, tervetullut, lisää lukumäärääni.
Porvarilleni katso katsomaan tänä yönä
Tähdet maata kulkevat, jotka pimeän taivaan valaisevat:
Sellaista lohdutusta kuin nuoret miehet tuntevat
Kun hyvin varustautunut huhtikuu kantapäässä
Talven nilkuttaessa astuu, sellaistakin ihanuutta
Tuoreiden naaraspuolisten nuppujen seassa saat tänä yönä
Kotini luona periä; kuulet kaikki, kaikki näkevät,
Ja olet kuin hän, jonka ansiot ovat suurimmat:
Joka enemmän katsottuna, monien joukossa minun on yksi
Mahdollisesti seisoo lukumäärässä, vaikka laskennassa ei ole yhtään,
Tulkaa, menkää kanssani.

(Palvelijalle, joka antaa paperin)

Menkää, herra, kulkekaa
läpi kauniin Veronan; etsikää ne henkilöt
, joiden nimet on tähän kirjoitettu, ja sanokaa heille,
taloni ja tervetuloa heidän mielihyvässä oleskelunsa ajaksi.

(Poistuvat CAPULET ja PARIISI)

Servantti,
Selvittäkää, kenen nimet tänne kirjoitettu! On
kirjoitettu, että suutari sekaantuu
pihaansa, räätäli liiveihinsä, kalastaja
kynäänsä ja maalari verkkoihinsa; mutta minä
olen
lähetetty etsimään niitä henkilöitä, joiden nimet tänne
on kirjoitettu, enkä koskaan saa selville, mitä nimiä kirjoittaja
on tänne kirjoittanut. Minun on mentävä oppineille.-Hyvissä ajoin.

(Sisään astuvat BENVOLIO ja ROMEO)

BENVOLIO
Tut, mies, yksi tuli polttaa toisen palon,
Yksi tuskaa lievittää toisen tuska,
Käänny huimaksi ja holpaa takaperin kääntymällä,
Yksi epätoivoinen suru paranee toisen kaipuulla:
Sinä otat silmääsi jonkun uuden tartunnan,
Ja vanhan rankka myrkky kuolee.

ROMEO
Siihen sopii mainiosti ruijanesikon lehti.

BENVOLIO
Mihin, pyydän sinua?

ROMEO
Murtuneeseen sääriisi.

BENVOLIO
Miksi, Romeo, oletko hullu?

ROMEO
Ei hullu, mutta sidottu enemmän kuin hullu on;
Vankilaan suljettu, ilman ruokaa pidetty,
Piesty ja kidutettu ja-jumala, hyvä mies.

Palvelija
Jumala gi’ jumala. Pyydän, herra, osaatteko te lukea?

ROMEO
Kyllä, oman onneni kurjuudessani.

Palvelija
Voi olla, että olette oppineet sen ilman kirjaa; mutta, minä
pyydän, osaatteko te lukea mitään, mitä näette?

ROMEO
Kyllä, jos osaan kirjaimet ja kielen.

Palvelija
Sinä sanot rehellisesti: lepää iloisesti!

ROMEO
Jäädä, kaveri, minä osaan lukea.

(lukee)

’Signior Martino vaimoineen ja tyttärineen;
Kreivi Anselme kauniine siskoineen;
Vitravion rouva
leski;
Signior Placentio ihanine
sisarineen; Mercutio ja hänen veljensä Valentine; minun
setäni Capulet, hänen vaimonsa ja tyttärensä; kaunis veljentyttäreni
Rosaline; Livia; signior Valentio ja hänen serkkunsa
Tybalt, Lucio ja eloisa Helena.’ Hieno
kokous: minne he tulisivat?

Palvelija
Ylös.

ROMEO
Mihin?

Palvelija
Iltapalalle; meidän taloon.

ROMEO
Kenen taloon?

Palvelija
Herrani taloon.

ROMEO
Olisin kyllä kysynyt sitä sinulta ennenkin.

Palvelija
Nyt sanon kyselemättä: isäntäni on
suuri rikas Capulet; ja jos et ole
Monstageiden talosta, niin pyydän, että tulisit murskaamaan kupillisen viiniä.
Hyvää päivänjatkoa!

(Poistuu)

BENVOLIO
Tämässä samassa Capulet’n
muinaisessa juhlassa
on kaunis Rosaline, jota niin rakastat,
kaikkien Veronan ihailtujen kaunottarien kanssa:
Mene sinne, ja tavoittamattomalla silmällä,
Vertaile hänen kasvojaan joihinkin, jotka minä näytän,
Ja saan sinut luulemaan joutsenesi varikseksi.

ROMEO
Kun silmäni hurskas uskonto
Tällaista valheellisuutta ylläpitää, niin kyyneleet muuttuvat tuleksi;
Ja nämä, jotka usein hukuttautuneina eivät voisi koskaan kuolla,
Perämaiset harhaoppiset, poltetaan valehtelijoiksi!
Yhtä kauniimpaa kuin rakkauteni!
Kaikkein kaikkinainen aurinko,
Ei ole koskaan nähnyt vertaistaan, sen jälkeen, kun ensin maailma on alkanut.

BENVOLIO
Mutta, sinä näit hänet kauniin, kukaan muu ei ollut vieressä,
Hän itse itsensä kummassakin silmässä punnitsi:
Mutta tuossa kristallivaakakupissa punnittakoon
Rakkautesi neito jonkun muun neidon
Jota näytän loistavana näissä juhlissa,
Ja hän niukasti näyttäytyköön hyvänä,
joka nyt näyttää parhaiten.

ROMEO
Minä lähden mukaan, en sellaista näkyä näytä,
vaan iloitsen omasta loistostani.

(Exeunt)