Gepardin sopeutuminen

Sopeutuminen elävässä populaatiossa tapahtuu sopeutuvan ominaisuuden seurauksena. Tämä on mikä tahansa periytyvä ominaisuus, joka lisää sen selviytymisastetta, jotta se voi elää pidempään, lisääntyä pidempään ja saada enemmän jälkeläisiä (joilla myös on kyseinen ominaisuus). Sopeutumisominaisuudet voivat parantaa eläimen kykyä löytää ruokaa, rakentaa turvallisempi koti, paeta saalistajia, selviytyä kylmästä tai kuumasta tai veden puutteesta.
Gepardin uskotaan olevan maailman nopein maaeläin. Se voi saavuttaa jopa 112 kilometrin tuntinopeuden lyhyissä pätkissä saalista jahdatessaan. Tämä nopeus on useiden yhdessä toimivien sopeutumisominaisuuksien tulos. Niillä on kevyt runko ja pitkät jalat, jotka nopeuden lisäksi edistävät myös ketteryyttä takaa-ajon aikana. Ketteryytensä ansiosta ne pystyvät vaihtamaan nopeasti suuntaa seuratakseen juoksevaa saalista.
Neidän pilkkunsa toimivat naamiointina, kun ne odottavat korkeassa ruohikossa tai istuvat korkealla akaasiapuun pilkullisessa valossa. Niiden erittäin pitkä häntä auttaa tasapainossa, kun ne juoksevat ja hyppivät. Ne ovat myös ainoa kissa, jolla ei ole sisäänvedettäviä kynsiä, joten ehkäpä niiden juoksukykyyn vaikuttaa myös se, että ne kaivautuvat kynsillään. Kaikki nämä ovat fyysisiä mukautuksia, jotka tekevät gepardista menestyvän saalistajan Afrikan savannilla.